Olet tässä:
33. Rahoitusriskit
         
Yleistä
Wärtsilä-konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: 1) hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, 2) tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.
         
Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa.
         
Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.
         
Valuuttariski
Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla ja ne yhdistetään ja suojataan konsernitasolla. Kaikki kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Tulevat kaupalliset avoimet valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Valuuttakurssien mahdollisiin muutoksiin liittyen konserni ei odota merkittäviä valuuttakurssitappioita vuodelle 2011. Mikäli tilauksia peruutetaan, voi se johtaa tehottomaan valuuttasuojaukseen. Vuonna 2010 70% myynnistä ja 63% operatiivisista kuluista oli euromääräisiä. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.
         
Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit, näiden nimellismäärät sekä valuuttajakauma on eritelty liitetiedossa 27.
         
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasilia ja Kiina, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 41 milj. euroa.
 
Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, on konsernin oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2010 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden nettovarallisuuden arvo oli 447 milj. euroa, josta 407 miljoonaa euroa oli suojattu. Nettosijoitusten suojausten tehoton osuus ei ollut merkittävä.
         
IFRS:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu 889 miljoonan euron arvosta valuuttatermiineihin. 10% valuuttakurssimuutos aiheuttaisi näistä termiineistä noin 66 milj. euron muutoksen verojen jälkeen konsernin omaan pääomaan. Vuoden 2010 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan 6 milj. euroa. Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan 12 milj. euroa myynnin tai ostojen oikaisuna. Rahavirtasuojausten tehoton osuus 4 milj. euroa on kirjattu rahoituseriin.
         
Valuuttajakauma 2010
% Liikevaihto Liiketoiminnan
kulut
Myyntisaamiset Ostovelat
EUR 70 63 72 74
USD 12 9 9 2
NOK 3 4 3 2
CHF 1 3 1 3
Muut EU-valuutat 1 2 1 2
SGD 1 2 3 1
BRL 2 3 1 1
INR 1 2 2 1
CNY 2 2 1 1
JPY   3 1 2
Muut valuutat 7 9 5 9
  100 100 100 100
         
Korkoriski
Wärtsilä-konsernin korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Wärtsilä suojaa korkoriskinsä johdannaisilla kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.
Näiden johdannaisten markkina-arvojen muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.
 
Korollinen velka oli vuoden 2010 lopussa 628 milj. euroa (664). Keskikorko oli 2,5% (2,3) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 22 kuukautta (23). Vuoden 2010 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 11 miljoonan euron lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset).
 
Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Vaihtuvakorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Vuoden 2010 lopussa vaihtuvakorkoisen velan osuus koko velkasalkun määrästä oli 44%, kun johdannaissopimukset otetaan huomioon. Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 2 miljoonan euron muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).
         
Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 17 ja 25.
         
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä.
         
Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 560 milj. euroa.
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 700 milj. euroa.
 
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 46 kk ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 31 kk. Lisätietoa liitetiedossa 25.
         
Konsernin likviditeetti on hyvä. Rahavarat olivat vuoden lopussa 776 miljoonaa euroa ja käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia oli 560 miljoonaa euroa, joiden lisäksi käytössä on mittavat yritystodistusohjelmat. Jälleenrahoitusriskiä minimoidaan lainojen tasapainoisella erääntymisellä sekä riittävän pitkillä laina-ajoilla.
         
Vahvistetut luottolimiittisopimukset
         
MEUR        
Vuosi     Erääntyvät Käytettävissä
(kauden
lopussa)
2010       560
2011     95 465
2012     35 430
2013     270 160
2014       160
2015     160  
         
Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille. Yhtiöllä ei ollut vuoden 2010 lopussa pitkäaikaisia toimitusluottosaatavia.
         
Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.
         
Konserniyhtiöt sijoittavat kaikki kassavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille (Wärtsilä Group Treasury), mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi-A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Wärtsilä Group Treasury seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.
         
Myyntisaamisten ikäjakauma
  2010 2009
MEUR Myyntisaamiset joista
alaskirjattu
Myyntisaamiset joista
alaskirjattu
Erääntymättömät saamiset 568   613  
1–30 päivää erääntyneet 100   139  
31–180 päivää erääntyneet 121 1 180 2
181–360 päivää erääntyneet 42 5 78 3
Yli vuoden erääntyneet 81 45 58 33
Yhteensä 911 51 1 068 38
         
Vuonna 2010 tuloslaskelman kautta alaskirjattiin 16 milj. euroa.
         
Osakehintariski
Wärtsilällä on sijoituksia julkisesti noteerattuihin osakkeisiin (liitetieto 15). Sijoitusten markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 2 milj. euroa. Osakearvon 10% vahvistumisen tai heikentymisen vaikutus konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen ei ole merkittävä.
 
Wärtsilällä on osakesijoituksia 9 milj. euroa voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia.
         
Pääomarakenteen hallinta
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on 35–40%:n omavaraisuusaste ja konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa 50% toiminnallisesta osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
         
Wärtsilän hallitus määritteli tammikuussa 2011 uudelleen pitkän aikavälin tavoitteensa. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää alle 50%:n velkaantumisaste ja jakaa 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
         
MEUR   31.12.2010 31.12.2009
Taseen loppusumma   4 696 4 655
Saadut ennakot   -616 -879
      4 080 3 777
Oma pääoma yhteensä   1 664 1 512
Omavaraisuusaste, %   40,8 40,0
         
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös nettovelkaantumisastetta:
         
Pitkäaikaiset korolliset velat   572 591
Lyhytaikaiset korolliset velat   56 73
Rahavarat   -776 -244
      -148 420
Lainasaamiset   -17 -6
Korollinen lainapääoma, netto   -165 414
Nettovelkaantumisaste   -0,09 0,28