Olet tässä:
12. Aineettomat hyödykkeet
           
Liikearvon arvonalentumistestaus
Yritysostoissa syntyvä liikearvo kohdistetaan erillistä rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY), jotka ovat pienimpiä riippumattomia omaisuusyksiköitä, joilla on erilliset rahavirrat. Wärtsilä on tunnistanut kaksi (2009: 3) erillistä itsenäistä RTY:ä, joille liikearvoa on voitu kohdistaa alla olevan taulukon mukaisesti. Lisäksi kyseisen tilikauden aikana ostetuille yrityksille on erikseen tehty liikearvojen arvonalentumistestaukset. Nämä yritykset sekä Automation ovat integroitu Wärtsilän Power-liiketoimintaan vuonna 2010, eivätkä siten enää muodosta erillistä tunnistettavaa RTY:ä.
           
Rahavirtaa tuottava yksikkö
        Liikearvo
MEUR       2010 2009
Automation         36
Ship design       116 110
Muut yritysostot, ei integroitu         7
Power liiketoiminta, muu       459 405
Yhteensä       574 558
           
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. RTY:n käyttöarvo määritellään nykyisen tilauskannan ja johdon hyväksymien strategisten suunnitelmien mukaisten tulevan viiden vuoden kassavirtojen diskontatulla nykyarvomenetelmällä. Tämän hetkinen markkinatilanne on huomioitu alentuneina myyntiodotuksina sekä kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteinä. Yksikön arvioitu rahavirta perustuu kiinteistön, tehtaan ja välineistön käyttöön niiden nykyisessä kunnossa normaaleilla ylläpitoinvestoinneilla ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle, on laskettu käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä on käytetty 2%:n vuotuista kasvua.
           
Arvonmäärittelemisessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palvelujen kysyntä. Markkinoiden kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden uusmyynnin arvonmäärittelemisessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät huoltotoiminnoissa liittyvät myös vastaavien palvelujen kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.
           
Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Vuoden 2010 WACC:ia laskettaessa on huomioitu, että yleinen korkokanta on laskenut ja riskipreemio on kasvanut. Wärtsilä on käyttänyt 9,3%:n WACC:a (2009: 10,0) laskelmissaan.
           
Liikearvon testauksen tuloksena liikearvontestaustappiota ei tunnistettu yhdellekään RTY:lle kausille, jotka päättyivät 31.12.2010 ja 31.12.2009. Kaikkien RTY:iden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot yli 200%:lla.
           
Herkkyysanalyysi
Jokaiselle tunnistetulle erillistä rahavirtaa tuottavalle yksikölle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä downside-skenaarioita. Näiden skenaarioiden avulla tarkasteltiin yritysarvon muutosta arvonmäärityksen perusoletuksia vaihtamalla. Perusoletusten muutokset ja niiden vaikutukset ovat seuraavat:
- myynnin kasvua ja kannattavuutta alennettiin eri liiketoimintojen skenaarioihin perustuen,
vaikutus 28%(13)
- loppuarvon kasvuvauhtia alennettiin 50%, vaikutus 12% (10)
- WACC:a nostettiin 2%, vaikutus 28% (20).
           
Toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella mikään downside-skenaarioista ei muuta huomattavissa määrin Wärtsilän kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytettyjen pitkän aikavälin avaintekijöiden oletuksia, joihin arvonalentumistestaukset perustuvat, eikä johda tilanteeseen missä kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta liikearvon arvonalentumiskirjauksiin.
           
Johdon näkemys on, ettei teoreettisten downside-skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.
           
           
2010          
MEUR Aineettomat oikeudet Kesken-eräiset
hankinnat ja
ennakot
Muut
aineet-
tomat
hyödyk-
keet
Liikearvo Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 74 27 395 562 1 058
Valuuttakurssimuutokset     3 17 21
Lisäykset 2 8 7   17
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt 5 -17 8   -4
Hankintameno 31.12.2010 81 18 414 579 1 091
           
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -43   -231 -4 -279
Valuuttakurssimuutokset     -2   -2
Vähennysten kertyneet poistot 2   9   11
Tilikauden poisto -5   -37   -42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 -46   -261 -4 -311
           
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 35 18 153 574 780
           
Tilikaudella aktivoitiin tuotekehitysmenoja 6 milj. euroa (7) ja niiden tasearvo on 38 milj. euroa (36).
           
2009          
MEUR Aineettomat oikeudet Kesken-eräiset
hankinnat ja
ennakot
Muut
aineet-
tomat
hyödyk-
keet
Liikearvo Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009 73 19 368 549 1 009
Valuuttakurssimuutokset 1   8 18 27
Yritysostot     4 8 12
Lisäykset   17 7   24
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt   -8 8 -14 -14
Hankintameno 31.12.2009 74 27 395 562 1 058
           
Kertyneet poistot 1.1.2009 -37   -179   -216
Valuuttakurssimuutokset     -1   -1
Tilikauden poisto -6   -52   -58
Arvonalentumiset       -4 -4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 -43   -231 -4 -279
           
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 31 27 164 558 779