Olet tässä:

Case: Merenkulkuskenaariot vuodelle 2030: toimiala tienhaarassa

Merenkulkuala muodostaa lukemattomista toimijoista ja tekijöistä koostuvan maailmanlaajuisen verkoston. Alalla on suuri merkitys ihmisten jokapäiväiseen elämään, sillä 90 prosenttia maailman tavaraliikenteestä kulkee meritse. Merikuljetus on myös tehokkain ja päästöttömin tapa kuljettaa tavaroita pitkien matkojen päähän. Näin on oltava vastakin.

Merenkulun tulevaisuuden määräävät talouden ja tekniikan kehitys, geopoliittiset kehityskulut, energianlähteet, yhteiskunnalliset arvostukset, ympäristönäkökulmat - ja toimiala itse. Näiden tekijöiden vaikutus yksittäisiin yrityksiin, valtioihin ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään tulee olemaan tuntuva.

Yksi tapa hahmottaa monimutkaista ympäristöä ovat skenaariot. Niiden avulla yritykset, valtiovalta ja muut sidosryhmät voivat laatia merenkulun pitkän aikavälin strategioita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Wärtsilä julkaisi vuonna 2010 vuoteen 2030 tähtäävät merenkulkuskenaarionsa, joissa yhdistyy mittava määrä asiantuntijatietoa, korkeatasoista tutkimusta, kovaa työtä, perehtyneisyyttä sekä myös hiukkanen mielikuvitusta.

Mutkikas maailma pelkistettynä kolmeen skenaarioon

Valtavan tietomäärän analysoinnin tuloksena syntyi kolme todennäköistä skenaariota.

Myrskyisät meret

Myrskyisät meret -skenaariossa lähtökohtana on resurssien niukkuus. Vauraus jakautuu kansakuntien kesken epätasaisesti, mistä syntyy jännitteitä. Jännitteitä kärjistää ilmastonmuutos. Kaksi kehityskulkua synnyttää uusia laivausreittejä: kahdenvälisten sopimusten yleistyminen ja teollisuuden siirtyminen luonnonvaroiltaan rikkaille alueille. Koko logistinen ketju optimoidaan alueellisesti, ja satamat ovat yksittäisten valtioiden hallinnassa. Veden ja maataloustuotteiden kuljetukset lisääntyvät huomattavasti. Maailmanlaajuiset jännitteet lisäävät aseistettujen saattueiden tarvetta myös meriliikenteessä.

Keltainen joki

Keltainen joki -skenaariossa Kiina on hallitseva maailmanmahti niin taloudessa, geopolitiikassa kuin merenkulussa. Se ei enää ole maailman teollinen halpatuottaja. Sen sijaan työvoima- ja raaka-ainevaltainen teollisuus on siirtynyt Afrikkaan ja muualle Aasiaan. Länsimaiden talouskasvu on hidastunut huomattavasti, ja ilmastonmuutoksen torjunta rajoittuu alueelliselle tasolle. Suurin osa isoista varustamoista on kiinalaisessa omistuksessa, ja laivausreitit ovat siirtyneet Kiinan kauppaintressien mukaisesti. Uusia satamia rakennetaan Afrikkaan, Venäjän kaukoitään ja Intiaan, ja Kiinan satamat ovat kasvaneet pitkälle kehittyneiksi, integroiduiksi logistiikkakeskuksiksi.

Avoimet valtameret

Avoimet valtameret -skenaario on vahvasti globalisaation leimaama. Globaalit megayritykset ja -kaupungit ovat vahvistuneet kansallisvaltioiden kustannuksella. Valtiot tekevät ilmastoasioita ja vapaakauppasopimuksia koskevaa yhteistyötä. Ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena, ja vihreiden ratkaisujen innovointi on elämäntyyli. Tässä maailmassa logistiikka on kuningas. Tavaraliikenteen päänapoja ovat megakaupungit ja luonnonvaroiltaan rikkaat alueet, joilla on runsaasti puhdasta vettä, ruokaa ja energiaa. Ympäristöhaasteiden myötä on kehitetty uusia alustyyppejä; megakaupunkien edustalle ankkuroidaan meriveden suolanpoistoon, jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen tarkoitettuja laivoja. Kestävät risteilylomat ovat kasvava matkailutrendi.

Wärtsilän merenkulkuskenaariot 2030 on saatavissa osoitteessa www.wartsila.com/shippingscenarios

Wärtsilän energiaskenaariot 2023 on saatavissa osoitteessa www.powerscenarios.wartsila.com